Sipoon kanoottiklubin retki Kökarille 8.-14.7.2024
Matkakertomus
Hyvässä porukassa kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Tämä matkakertomuskin valmistui jo elokuussa, mutta julkaiseminen unohtui hoitaa, ja asia painui unholaan. Mutta julkaistaan tämä nyt virikkeenä ensi kesän retkien suunnittelua varten.
Retken suunnittelua tehtiin pitkin kevättä muutamassa etäpalaverissa jaettujen tiedostojen ja kartan avulla. Yhteisestä valmistelusta oli paljon iloa: Kukin sai oman päivän, työ ja vastuu jaettiin porukan kesken, ja koko viikko tuli mietittyä varavaihtoehtoineen. Yhteistyöllä tämä matkakertomuskin saatiin kasaan.
Lauantai-iltana 6.7. kokoonnuimme vajoille pakkaamaan kajakit traileriin ja pääosan tavaroista pakettiautoon. Samalla päätimme lykätä retken lähdön sunnuntaista maanantaihin kovan tuulen vuoksi.
Maanantai Verkan (Korppoo) – Fiskö
Maanantaiaamuna lähdettiin kohti Korppoon Verkanin venesatamaa autojen vauhdista riippuen klo 7-8. Perillä oltiin sovitusti kahdeltatoista. Aloitimme yhteisen reissun JJ:n pitseriasta ja katsoimme päivän reitin ja yöpaikan Fisköstä.
Keli oli puolipilvinen ja tuuli sivu-vastaan kuutisen m/s. Yritimme saada saarista tuulensuojaa ja meloimme Finnon ja Käldesön välistä ja ylitimme syväväylän Häplotin ja Velotin väliin. Reitti jatkui saaria kierrellen Houtskarin eteläpuolitse. Meloimme viisi tuntia ja reilut 20 km.
Fisköstä olin katsonut leiripaikaksi saaren pohjoispuolen laguunin. Eka yö saatiin viettää aivan älyttömän hienosta hiekkarannasta ja laskevan auringon säteistä nauttien. Teltat saatiin pienellä kiipeämisellä kalliolle ja reissu saatiin hyvin käyntiin.
Tiistai, Fiskö – Rysskär
Tiistaina päätimme muuttaa reittisuunnitelmaa, koska torstaille oli luvassa kovaa vastatuulta, tavoitteena lyhentää torstain melontamatkaa. Pysähdyimme Rangskärillä (suojelualue) suojaisassa poukamassa aamupäivätauolle. Matkan varrella oli houkuttelevan näköisiä leiripaikkoja mm. Svinössä. Lounaspaikka löytyi Immaskäriltä, hieno suojeltu saari sekin. Hienot kalliot ja leppoisa tuuli houkuttelivat meidän pysähtymään ensimmäiseen hyvään rantautumispaikkaan, vaikka se oli tuulen puolella. Lounastauon aikana tuuli nousi jonkin verran, joten lähdössä päästiin vähän treenaamaan aallokkolähtöä. Jälkeenpäin todettiin, että hyviä suojaisiakin rantautumispaikkojan olisi ollut tarjolla.
Iltapäivätauolle päästiin Lapon venesatamaan, josta löytyi saaristopuoti ja kahvila torttuineen ja Ålandspankakoineen. Kahvilan terassilla löytiin lukkoon muutokset keskiviikon ja torstain suunnitelmiin, ja päätettiin etsiä yösijaa Kumlingen pohjoispuolelta. Kartalla lupaavalta näyttänyt Rysskär ei osoittautunut paikan päällä optimaaliseksi leiripaikaksi, mutta vastarannalla määkivät lampaat toivottivat meidät tervetulleiksi. Kun matkaa oli kertynyt jo yli 34 km, leiripaikkaa ei ryhdytty kuitenkaan arpomaan. Jakauduimme kahdelle kalliolle ja asettelimme teltat sopuisasti vieri viereen.
Keskiviikko, Rysskär – Kyrkogårdsö
Keskiviikkona saatiin meloa upeassa säässä Norra Ryskäriltä Kumlingeen. Kumlingesa vietettiin pitkä second breakfast, jonka aikana tutustuttiin Kumlingen kirkkoon vuokrafillareilla.
Kumlingen jälkeen alkoi tuuli voimistua, ja loppupäivä melottiin vastatuulessa. Matkalla poikkesimme Stora Röskärillä lounaalla ja erikoisella Sandskärillä jaloittelemassa. Viimeiset 7-8 kilometriä aika voimakkaassakin 8-9m/s vastatuulessa. Yöksi saavuimme Kyrkogårdsölle jonne matkaa kertyi koko päivän aikana kokonaiset 38 km – tavoitteena oli ehtiä mahdollisimman pitkälle ennen torstaille ennustettua kovaa vastatuulta.
Kyrkogårdsöllä toimii Havsgården, joka oli saapuessamme täynnä tamperelaisia rippikoululaisia. Jos olisimme tienneet ottaa yhteyttä ennakkoon, meidät olisi ohjattu saaren toiselle puolelle telttailualueelle, josta löytyy myös tilaussauna. Saavuimme sen verran myöhään illalla, että saimme luvan majoittua Havsgårdenin lähelle, mihin olimme rantautuneet.
Torstai, Kyrkogårdsö – Sandvik (Kökar)
Torstaiaamupäivä kului Kyrkogårdsöllä tuulen ja aallokon laantumista odotellen. Paikallinen asukas tuli veneellä Kökarin suunnasta ja varoitti lähtemästä kajakilla yhtään minnekään. Kun lopulta päästiin liikkeelle, tuulen sijasta vastassa olikin sakea sumu, ja aallokko oli laskenut. Hienolla suunnistuksella matka taittui kuitenkin sujuvasti, ja ehdimme illaksi Kökarin Sandvikin leirintäalueelle saunomaan ja nauttimaan ravintola-ateriasta. Matkaa tuli vajaa 20 km, mikä sopi hyvin eilisen rankan päivän jälkeen.
Perjantai, Sandvik (Kökar) – Stora Revet
Retken viides päivä avautui selkiintyneessä kelissä. Meloimme Kökarin sisäreittiä nähdäksemme Kökarin kylän, johon pysähdyimmekin kahville ja jäätelölle. Sitten matka jatkui kohti päivän, ja ehkä koko retken pääkohdetta Källskäriä. Sandvikistä Källskärille on matkaa kymmenisen km.
Källskärillä saimme onneksemme todeta ”kreivin” talonkin olevan avoinna. Talo ja ympäröivä puutarha ovat lumoavia, kuten koko saari sileine kallioineen. Vaikka olimme varanneet saarelle muutaman tunnin aikaa, se meni nopeasti. Olisi tehnyt mieli jäädä vaeltelemaan ja loikoilemaan kallioille koko loppupäiväksi. Sen verran vangitseva ja maaginen Källskär on.
Matkan piti kuitenkin jatkua. Kevyessä, koko viikon lähes ainoassa, myötätuulessa jatkoimme idemmäksi ihastellen avointa ja karua saaristonäkymää. Jalkautumistauko pidettiin Krokskäretin syvässä lahdessa, joka tarjoaa aalloilta suojaa, mutta matalahkona ei suojaa kovin hyvin tuulelta. Melontakilometrejä kertyi päivälle lopulta reilut 32.
Päivän päätteeksi saavuimme karun kauniille ja matalalle Stora Revetille, yöpymissaarellemme, ja kruunasimme hienon päivän lettukesteillä. Saari ei tarjoa suojaa ollenkaan tuulilta, ja vaikutti jotenkin ihan omalta eristäytyneeltä maailmaltaan, jollaisena sen toivoisi säilyvänkin. Saaren itälaidalla oli myös paljon lintuja vielä tähänkin aikaan kesästä, joten pesimäaikaan saari on syytä jättää rauhaan.
Lauantai, Stora Revet – Furuskär/ Verkan
Aamu Stora Revetillä koitti sumuisena, ja aurinko tarjoili ihmeellisiä valoelämyksiä puskiessaan pikkuhiljaa sumun läpi. Liikkeelle lähtiessä sumu oli hälvennyt sen verran, että suunnistaminen helpottui. Sunnuntaille oli luvassa kovaa tuulta ja sadetta, joten muokkasimme suunnitelmaa niin, että pääsisimme tarvittaessa jo lauantaina Korppooseen asti. Aamupäivällä puikkelehdittiin Österskärin saariryhmän sokkelossa ja pysähdyttiin aamupäivätauolle ennen Österskärs fjärdenin ylitystä.
Selän yli melottuamme käytiin lounaalle Gloskärin itäpuolelle Skataskäriin. Matka jatkui suoraviivaisesti Korppoota kohti, ja iltapäivällä pidemme taukoa Korppoon länsipuolella pikkusaaressa Lillgyltön vieressä. Mökkien paljous hankaloitti taukopaikan löytämistä ja päädyimme yrityksestä huolimatta mökkisaarelle. Loppumatkalla jakauduimme kahteen ryhmään, ja osa jatkoi matkaa maaliin Verkanille saakka. Yksi käsi oli syytä saada lääkärin katsottavaksi, eikä sen kanssa tuntunut viisaalta odottaa enää yön yli.
Toinen porukka meloi Furuskärille nauttimaan viimeisestä saaristoillasta. Matkaa kertyi noin 32 km. Furuskär osoittautui mainioksi leirisaareksi ja ilta sujui hauskasti ylijäämäeväillä herkutellessa. Erityinen kiitos mokkapalojen leipojalle.
Sunnuntai, Furuskär – Verkan (Korppoo)
Johtuiko ylensyönnistä vai mistä, mutta päivän pomo vietti viimeisen yön rajussa vatsataudissa. Onneksi matkaa Verkanille oli enää noin 7 km. Aamun sää oli ennustetta parempi, sateet olivat jo menneet ja leiri oli tuulelta suojassa. Tuuli oli kova, ennusteen mukaan 9 m/s, ja vastainen, mutta pääsimme melomaan pääasiassa saarten suojassa. Olimme klo 11 maissa perillä, ja kotimatka alkoi pakkaamisen ja lounaan jälkeen.
Viimeisen päivän apeus vaihtui tyytyväisyyteen hienosta melontaviikosta. Mukana retkellä olivat klubin jäsenet Sirpa Fourastie, Katja Huttunen, Erno Kovanen, Ilkka Laine, Katja Luomala, Marko Savola ja Tapani Suominen. Suunnitteluun osallistui lisäksi Juhani Tarvainen, joka joutui viime hetkellä jäämään pois retkeltä. Tulevia retkisuunnitelmia varten voi kysellä vinkkejä esim. Ilkalta, puhelin 050 540 2254.
Ensi kesänä uudestaan!