Sipoon Kanoottiklubin ja Porvoon Wikingien pitkä melontaretki Saaristomerelle 28.7-4.8.2018. Yhteensä 230 km
Päivä 1, la 28.7: Svartnäs – Korsskäret, 17 km
Lähtöpaikaksi valitsimme Sanna-Mari Kuntun neuvomana Svartnäsin lossilaiturin. Sen vieressä on sopivasti 10 m levyinen hiekkaranta ja lähellä sopivasti pysäköintitilaa autoille eikä rannalla vilise liikaa muuta väkeä.
Kajakit pakattuamme pääsimme melomaan puolen kahden aikaa voimakkaan (10 m/s) itätuulen vallitessa. Aluksi etenimme Kasnäsin niemen suojassa, mutta niemen kierrettyämme puskimme vastatuuleen saarilta suojaa hakien. Veneliikenne Kasnäsin molemmin puolin on vilkasta, joten tuulen lisäksi jouduimme varomaan veneilijöitä. Hiittisten saaren kierrettyämme itäpuolelta suuntasimme sivutuulessa etelää kohti Långholmenin saarta. Valitettavasti Tjugholmenin ja Långholmenin salmi oli kasvanut umpeen ja jouduimme kiertämään Tjugholmenin länsipuolelta.
Täältä suuntasimme ensimmäiselle taukopaikalle Korsskäretin länsirannalle. Korsskäretiin saavuimme kuuden aikaan, joten 17 km melontaan meni meiltä 4 ½ tuntia. Saaristomeren melojien vakioleiriytymispaikka osoittautui hyväksi ja päätimme yöpyä saaressa. Alkuperäisen suunnitelmamme mukaan olisimme yöpyneet Storholmenissa Rosalan eteläpuolella.
Päivä 2, su 29.7: Korsskäret – Rosala – Örö – Storholmen, 32 km
Lähdimme kahdeksan aikaa Rosalaa kohti. Pääsimme nauttimaan voimakkaan itätuulen (8 m/s) tarjoamaa työntöapua. Luodoilta suojaa hakien suuntasimme aluksi Uddsäreniin, jonka luotojen lomassa pidimme pienen tauon. Hyvällä säällä paikka sopisi hyvin yöpymiseen. Suurimmalla luodolla on muutama mökki.
Uddskäreniltä meloimme Storholmenin eteläpuolelta ja suuntasimme Rosalan Viikinkikeskukseen. Rantauduimme veneluiskalle ja siirsimme kajakkimme aavistuksen syrjään.
Nautimme Rosalan Viikinkikeskuksessa maukasta Kuhalohikeittoa joidenkin vieraillessa Viikinkimuseossa. Puoli kahdelta jatkoimme matkaa Örötä kohti. Rosalasta meloimme Bodöarnien saarten suojissa kohti Örön eteläpuolella olevaa lahtea, jossa sijaitsee saaren telttailupaikka.
Örön leirintäpaikalla on tarjolla suihku ja vettä. Örön leirintäalueen rannalta löysimme myös punkkeja. Leirintäalueelta kävelimme luontopolkua pitkin saaren eteläkärkeen. Täältä tähyilimme horisonttiin ja usvan seasta löysimme Bengtskärin majakan. Paluumatkan kävelimme tietä pitkin käyden länsirannalla tutkatornin vieressä uimassa.
Örön venesatamassa nautimme erinomaisen päivällisen. Valtaosa valitsi pihvin, osa lammasta ja osa pärjäsi kinkkuvoileivällä.
Öröstä lähdimme klo 19 kohti Storholmenin yöpymispaikkaa. Emme yöpyneet täsmälleen Tampereen Vihureilta saamamme vinkin osoittamassa paikassa vaan kaksi luotoa idempänä luodon pohjoiskärjessä.
Päivä 3, ma 30.7: Storholmen – Bengtskär, 15 km
Lähdimme aamulla klo 8 Storholmenista melomaan kohti Bengtskäriä. Päivän tavoitteenamme oli meloa Bengtskäriin, josta jatkaisimme leiriytymään Öröhön. Päivän ennuste näytti idän ja kaakon välistä tuulta noin 7 m/s koko päiväksi. Saisimme siis avoimilla osuuksilla mukavaa, ehkä noin metristä, syvän veden aallokkoa. Menomatkalla tuuli olisi sivu-vastaista ja paluumatkalla sivu-myötäistä.
Matka lähti sujumaan odotetusti: Sää oli kirkas, tuulinen ja näkyvyys oli hyvä. Olimme päättäneet jälleen meloa 3 hengen pienryhmissä, jolloin kanssamelojien seuranta aallokossa sujuu paremmin. Saimme Bengtskärin näköpiiriimme heti, kun suora näköyhteys avautui ensimmäisten kallioluotojen takaa, joten navigointi kohteeseen oli helppoa. Jatkoimme matkaa kohti majakkasaarta kallioluotoja seuraillen.
Aallokko ei ollut alkumatkasta kovinkaan suurta, ehkä puolimetristä ja pärskäytti välillä keulan yli roiskeita syliin. Saimme matkan varrella hieman lisätoimintaa, kun yksi meloja huomasi kajakkinsa muuttuvan hyvin kiikkeräksi ja uivan normaalia syvemmällä. Häneltä oli jäänyt kajakin taaimmainen kansiluukku sulkematta kunnolla, minkä johdosta se oli täyttynyt vedellä. Hänet hinattiin tuettuna tyhjennettäväksi lähimmän luodon taakse suojaan, joka onneksi sijaitsi joidenkin satojen metrien päässä myötätuuleen. Hinaus oli niin tehokasta, että yhdistelmä lähti myötäaallokossa melkein surffiin, joten koko 15 m hinausköysi tuli tarpeeseen.
Lähes koko menomatkan tuntui, ettei majakka lähene ollenkaan, kunnes se alkoi lopulta kasvaa viimeisten kilometrien aikana. Tässä vaiheessa aallokko tuli suoraan sivulta idästä ja edessä melovan pää saattoi hävitä silloin tällöin isoimpien aaltojen taakse. Pääsimme rantautumaan helposti suojan puolelle Bengtskärin länsipuolella olevaan poukamaan.
Maksoimme rantautumismaksun (8 €) ja joimme kahvit majakan kahviossa. Yhteysaluksen saavuttua kuuntelimme esityksen majakkasaaren historiasta ja kävimme ylhäällä majakan valohuoneessa ihastelemassa avaria maisemia pohjoismaiden korkeimmasta majakasta. Kiertelimme saarella, nautimme sileistä rantakallioista ja kävimme uimassa kallioiden välissä olevissa suojaisissa merivesissä.
Iltapäivällä huomasimme tuulen selvästi voimistuneen ja tarkistimme tuoreimmat ennusteet. Se näytti edelleen 7 m/s idästä, vaikka tuuli oli selvästi yli 10 m/s. Hanko Russarö mittauspisteellä tuulen nopeus oli 13-14 m/s idästä pitkin päivää. Majakan henkilökunnan kanssa jutellessa itätuulta on seudulla kuulemma tyypillisesti vaikea ennustaa, mutta olimme silti yllättyneitä siitä, että ennuste saattoi näyttää tuulen nopeuden kaksinkertaisesti pieleen.
Tilannetta analysoituamme tulimme siihen tulokseen, että melomaan lähteminen tässä kelissä olisi liian riskialtista. Odotimme toiveikkaasti tuulen laantumista alle 10 m/s koko päivän, mutta se ei hellittänyt iltaankaan mennessä. Lopulta jouduimme jäämään saarelle yöksi.
Päivä 4, ti 31.7: Bengtskär – Yxskär, 37 km
Aamulla tuuli Bengtkärillä oli tyyntynyt, ja pääsimme jatkamaan matkaa. Lähdimme kirimään alkuperäistä suunnitelmaa kiinni, ja matka sujuikin jouhevasti myötätuulessa. Kahden tunnin melonnan jälkeen olimme jo Örössä, jossa tapasimme loppuryhmän ja pidimme eväs- ja vedentäydennystauon.
Jatkoimme Öröstä luoteeseen suoraan Örönselän yli. Pujottelimme upeiden pikkusaarten lomassa pohjoiseen kohti Vänötä. Saarten lomassa tapasimme uivan rantakäärmeen, joka säikähti isoa melojalaumaa, ja sukelsi turvaan veden alle.
Vänössä rantautuminen oli helppoa suoraan Strandhuggetin kaupan ja kahvilan rantaan. Kauppa oli hyvin varusteltu ja saimme vesi- ja jätehuollonkin hoidetttua viereisessä venesatamassa. Kävelimme luontopolun saaren pohjoisosaan, jossa oli myös mainio uinti- ja löhötaukopaikka.
Vänössä syödyn lounaan jälkeen jatkoimme länteen. Tuuli oli leppoisa, joten seurasimme Norrfjärdenin selän reunaa ihaillen avointa merta ja pujotellen upeita ulkoluotoja aina päätepisteeseemme Yxskäriin asti.
Yxskärissä vältimme virallisen venesataman palvelut (wc, tulipaikka jne.) ja majoituimme sen sijaan saaren pohjoispuolella, joka oli hyvin kaunis. Telttapaikkojen löytäminen oli aika haasteellista ja liikkumista vaikeuttivat tiiviit katajapusikot. Rantakallioilla oli kuitenkin hyvä viettää iltaa, uida, harrastaa kuuluisaa “Mermaid paddlingia” ™ ja ihailla auringonlaskua. Kävelimme saarta ympäri, ja luontopolulla opimme uudet käsitteet “fladan” ja “glo-järvi”. Yxskärin luoteisnurkassa ihailimme upeaa näköalaa.
Päivä 5, ke 1.8: Yxskär – Jurmo, 30 km
Päivämatka oli linnuntietä 27 km, reittisuunnitelma n. 30 km ja toteutunut reilu 30. Matka tuntui sopivalta, kun keli oli helppo, taukoja pidettiin noin tunnin välein ja lounastauko oli 1,5 tuntia. Suurin rasitus oli helle, ja viilennystä haettiin merivedestä, joka sekin oli ehkä 25 C.
Aamulla melat ja melojat olivat vedessä 8:00. Melottiin Borstön kylän ohi, ja matkaa jatkettiin länteen saarelta saarelle. Saaret kierrettiin ulkokautta tuulen puolelta vilvoittavan tuulen toivossa. Päivä oli auringonpaahteinen ja tyyni aamusta iltaan.
Trunsösta kaakkoon sijaitsevan Kistskärin pohjoisranta oli hieno lounaspaikka. Toinen upea taukopaikka oli Sanden-saaren hiekkaranta Jurmosta koilliseen.
Perille Jurmoon saavuttiin neljän maissa. Jurmossa telttailu on sallittua venesatamaa vastapäätä lahden toisella puolella sijaitsevalla Moringharun telttailupaikalla, jolta ei löydy palveluita, mutta sen sijaan mahtavat maisemat. Venesataman vessaan oli 10 min marssi rantasoraikossa. Kävelyn palkitsi mainio rantapuoti , joka tarjosi savukirjolohta, tuoretta pullaa ja ruisleipää virvokkeiden ym. ohella.
Saavuimme Jurmoon 1.8. linnuston rauhoitusajan päätyttyä, mikä mahdollisti hulppean kävelyn Jurmon eteläkärkeen. Myös Jurmon kirkko ja hautausmaa, tuulimylly ja alpakat ovat näkemisen arvoiset. Kaikenkaikkiaan, ainutlaatuinen saari.
Päivä 6, to 2.8: Jurmo – Utö – Björkö, 38 km
Lähdimme klo 8 liikkeelle, meloen Jurmon kaunista ja pitkää III Salpausselän pyöreistä kivistä muodostamaa jatketta ihastellen. Matka jatkui avomerelle ulkoluotoja myötäillen kohti Utötä, Suomen eteläisintä ympärivuotisesti asuttua paikkaa. Matkalla bongattiin hylje ja muutama purjevene. Matkan pituus Utöhön on vain noin 13 km, mutta kuuman ja tyynen sään takia pidimme useita juoma- ja maataukoja ja melontavauhti pysyi rauhallisena.
Perillä Utössä rantauduimme luvan kysyttyämme yksityisrantaan sataman viereen. Yleisiä rantautumispaikkoja kajakeille on niukasti tarjolla. Yhtenä kohokohtana Utössä oli Suomen vanhimpaan majakkaan tutustuminen oppaan johdolla. Hannas Caféhen kannattaa etukäteen olla yhteydessä opastuksen osalta. Lisätietoa Utön historiasta ja nähtävyyksistä löydät oheisesta linkistä: http://www.uto.fi/2.0/sights.php?lang=fi&sub=lighthouse.
Kolmen ja puolen tunnin jälkeen jätimme taaksemme karun mutta kauniin Utön saaren ja kylän, jonka kadut kesäisin kansoittaa turistit ja kesäasukkaat. Jatkoimme matkaa takaisin kohti Jurmoa meloen menomatkaa hieman pohjoisempaa reittiä. Matkalla pysähdyimme Örskärs öranilla ja Huvuskärissä, jonka jälkeen ylitimme Jurmon selän. Jatkoimme matkaa koilliseen kohti Björkötä. Taitettuamme yhteensä noin 38 km saavuimme lämmön ja tyynen sään uuvuttamina perille klo 20 aikaan.
Auringon laskiessa osa kävi vilvoittelevalla uinnilla Björkön upeassa makeanveden järvessä. Järven ympäri kulkee myös luontopolku, jonka pari seurueemme jäsentä kävi kiertämässä; luontopolku oli kuulemma upea, yksi parhaista luontopoluista ikinä! Telttapaikka oli merkitty korkealle kalliolle, josta oli hienot näkymät sisälahteen. WC ja jätehuolto löytyi heti rantautumispaikan lähettyviltä. Lisäksi saaresta oli laiduntavia sonneja.
Päivä 7, pe 3.8: Björkö – nimetön pikkusaari, 40 km
Lähtö tapahtui tuttuun totuttuun tapaan kello 8. Päivän sääksi oli ennustettu länsituulta n. 5-7 m/s, joka tarkoitti myötätuulta itää kohti meloessamme.
Ensimmäinen päämäärä oli Nötö, jonne saavuimme klo 10. Siellä pysähdyimme kahville, mutta Nötön paikallinen kahvila avautui valitettavasti vasta klo 11, joka oli lähtöaikamme. Niinpä siirryimme sataman kauppaan, jossa saimme loistavaa palvelua. Ystävällinen kauppias keitti ryhmällemme runsaasti kahvia pientä maksua vastaan ja saimme nauttia kaupan runsaasta valikoimasta.
Nötö Palvelut: Kahvila, Kauppa, WC ja vesipiste http://www.visitsaaristo.net/fi/kohde/notoboden-noto-parainen-7758
Matka jatkui kohti lounastaukoa, jonka vietimme pienellä luodolla Get-Björkeholmin läheisyydessä. Luonastauolta jatkoimme reilussa myötätuuliaallokossa kohti heinorantaista Kråkskäriä. Kråkskärissä vietimme 2 tunnin lounas- ja lepotauon lettuja paistaen.
Kråkskär Palvelut: Tulipaikka, WC. http://www.luontoon.fi/saaristomeri/palvelut/krakskar
Päivän tavoite (Sandön) oli mahdollista tavoittaa reilun myötätuulen ansiosta mutta matkamme kuitenkin päätimme päättää tämän päivän osalta ja jatkaa seuraavana päivänä kohteeseen koska kilometrejä olisi tullut lähemmäs 50.
Päivä 8, la 4.8: Kotiinlähtöpäivä, 20 km
Heräsimme ajoissa kuivissa teltoissa viileän yön ansiosta. Söimme yhdessä viimeisen aamiaisen ja pakkasimme kajakit.
Lähdimme Marin johdolla melomaan kohti Sandötä jonne oli n. 8 km. Matkalla ripsi vettä ja oli pilvistä mutta hiostavaa. Kaukana kuului jyrinää. Sandössä kiersimme saarta ja ihailimme sen ainutlaatuista kauneutta. Käymisen arvoinen saari jossa tulentekopaikka, wc ja pöytä+penkit. Kuvasimme paljon koska maisemat olivat upeita hienon valon ja värien ansiosta. Saarella ollessa ukkosti ja satoi.
Söimme yhdessä lounaan puiden suojissa ja lähdimme jatkamaan matkaa klo 12 kohti Svartnäsiä (12 km). Matkalla näimme pienen hylkeen Sandön särkän edustalla. Pysähdyimme Högholmenin kallioille ihailemaan upeaa hiidenkirnua.
Olimme perillä satamassa n. klo 14 jonka jälkeen pakkasimme tavarat ja lähdimme kotimatkalle. Tyhjentynyt auton rengas aiheutti haasteita, mutta pienten järjestelyjen jälkeen selvisimme takaisin SKK:n vajoille jo iltaseitsemältä.
Lisää kuvia
Lisää kuvia retkestä löytyy täältä:
https://drive.google.com/drive/folders/1k_cOIctNTSyYWDu2jG9JRnuLehXXv2qm