Kertomus kesän 2026 pitkältä melontaretkeltä
5 melojaa, 3 autoa kajakit katolla, 6 päivän melonta yht.132 km
Tiistai 1. melontapäivä.
Automatkan lopulla nautittiin maittava lounas Kustavissa (Kustavin kuha/ahven). Lähtöpaikkana oli Anavainen, Vartsalan lossin jälkeen 4 km oikealle. Alkumatka melottiin suojaista reittiä Lanskerin ohitse. Kaukaa näimme valtavan ”shampanja-pullon”, jonka vierellä otimme kuohuvan kuvat. Sen jälkeen ylitettiin Kihti, mikä oli leppoisalla tuulella. Leirisaareksi suunniteltu Norra Härän ei mahdollistanut rantautumista eikä näyttänyt hyvältä telttapaikalta. Sen läheinen luoto osoittautui hyväksi leirisaareksi.
Keskiviikko 2. melontapäivä. Meloimme kevyessä vastatuulessa kohti avomerta, joka tyyntyi ja nautimme avarista maisemista.
Lounastauko oli sinisen laguunin Söderskärillä.
Leirisaareksi valikoitui Trutgrundet, 
josta oli avara näköala, loivat silokalliot ja hyviä telttapaikkoja meren äärellä eli lähes täydellisesti vaatimuksemme täyttävä leirisaari. Sinilevää oli suhteellisen vähän ja saimme nauttia kirkkaista vesistä ja uimisesta. Ilta hehkui auringon laskussa. Yön pimeys tarjosi täysikuun loiston. Aamuyöstä saattoi bongata sekä täysikuun että auringon nousun samalla kertaa.
Torstai 3. melontapäivä. Meloimme kohti Enklingen satamaa, mikä ei meille tarjonnut maihinnousun mahdollisuutta eikä muutoinkaan ollut mitenkään kiintoisa paikka. Jatkoimme kohti Bäröä, missä rantauduttiin liukkaalle kalliolle. Oli todella painostavan kuuma päivä ja luontopolun kiertäminen osoittautui osin sen syystä haasteelliseksi.
Glada Laxen ravintolassa 
nautittiin virkistävät juomat ja jäätelöt. Sen jälkeen päätettiin kivuta torniin – hui hai kuka uskaltaa. Torni oli melko korkea ja tukevaa metallia, mutta läpinäkyvää verkkoa ja korkealla tuulista. Muutama meistä uskaltautui huipulle.
Nautimme retkilounaan rannassa ennen jatkomelontaa. Suuntasimme kajakit Kumlingen Likholmin satamaa kohti. Kapeikon läpi melonta oli mielenkiintoinen ja rehevä kuin viidakko. Satamat eivät todellakaan suosi melojia rantautumispaikkojen suhteen. Meidän oli mentävä kallion kielekkeelle jälleen.
Vuokrasimme pyörät ja pyöräilimme Kumlingen kirkolle ja tutkimme tovin kulttuurihistoriaa. 
Pyöräiltiin pieni maastolenkki ruohikkotietä ja pysähdyttiin vadelmatauolle. 
Sen jälkeen veden täydennys tehtiin Kumlingen makuvedellä ja syötiin burgeriateriat ravintolassa. Ilta oli hämärtymässä jo auringon laskuun, kun löydettiin lopulta sopivat leirisaaret Ängskäristä.
Perjantai 4. melontapäivä. Aamusta klo 9:00 liikkeelle ja mukavassa myötäaallokossa meloimme Kumlingesta lahden yli. 
Sade alkoi tihkuna ja voimistui melonnan aikana, mutta loppui puolen päivän jälkeen. Lounaan jälkeen tarkistimme yhden merimerkin matkalla ja meloimme kohti Brändöä. Nyt oli vuorossa apinat eli osa kiipesi tikkaita laiturille ja osa upottavalle mutarannalle. Ostettiin kaupasta jätskit. Leirisaari Hamnholmen löytyi vähän matkan päästä Brändöstä.
Lauantai 5. melontapäivä. Lähdimme melomaan 9:30 kohti Jurmoa, jälleen kivassa myötäaallokossa, puuskaa oli 11 m/s. Jurmossa oli onneksi uimaranta, johon oli helppo rantautua. Ravintolassa tapasimme Salon melamoguleista 4 melojaa.
Kala/liha burgeri, 
keittolounaan jälkeen kävelimme luontopolun ja kiipesimme helppoon puiseen näkötorniin. 
Sen jälkeen nautittiin vielä Ahvenanmaan pannukakut ja drinkit ja meloimme Kihdin ylityspaikalle. Tuuli oli laantunut, Marine Trafic tsekki ja Kihdin ylitys sujuvasti. Totesimme, että oli hyvin vähän veneitä / aluksia liikkeellä.
Viimeinen leirisaari sai nimen ”Ilkka skär”, 
wau mikä leiripaikka! Ilkan viime kesänä bongaama saari, jossa on paljon telttapaikkoja, loivat kalliot sekä avara näköala. Saarikävelyllä totesimme, että täällä on aikoinaan harrastettu kivilouhintaa (lohkareet ja reiät kalliossa).
Sunnuntai 6. melontapäivä. Viimeisenä päivänä lähdettiin liikkeelle klo 9:00, pidettiin matkalla lyhyt tauko ja palattiin Anavaiseen. Päättölounas nautittiin saaristolaispöydän antimilla Kustavissa.
Summarum:
*Sää todella suosi ja leirisaarina toimi parhaiten luotomaiset saaret, mutta isommalle porukalle ei ole sopivia leiriytymispaikkoja kovin paljoa
*Satamissa ei ole melojille rantautumispaikkoja, liukkaat kalliot haasteena useissa rantautumispaikoissa *Alueella vähän veneliikennettä ja paljon mökittömiä saaria *Kumlingesta saa tontin 1 Eur, jos rakennat pysyvän asunnon sinne!
Kirjoitti Tarja Wahlström, retken vetäjä
Kuvat Erja Ketko, Katja Huttunen & Laura Jääskeläinen